Tänä viikonloppuna olen keskittynyt hyvinvointiin. Tarkoitus oli eilen viettää päivää hyvinvontimessujen merkeissä, mutta ne vaihtuikin ystävän ja pienen miehen seuraan. Enkä kyllä pistänyt ollenkaan sitä pahakseni. Seurana rakas ystävä ja pieni mies, joka on olemuksellaan sulattanut sydämeni. Minulle kuiskitaan orastavasta vauvakuumeesta, mutta minulla se on jo kroonistunut. ;)
Hienosti selvisin pikku miehen kanssa sen tovin kun äiti karkasi kauppaan, vaikka vähän tykyttikin.
Ihastuttavaan päivään mahtui pitkä vaunulenkki ihastellen vanhoja puutaloja sekä syksyn värejä kauniissa säässä. Tuo luonnossa liikkuminen vaan on niin parasta.
Parasta aikuisena olemisessa on, että saa syödä herkkuja mielin määrin jos siltä tuntuu, ja ottaa vaikka lasillisen viiniä. Nyt ei kuitenkaan lasissa ollut kuin raikasta vadelmalimonadia, mutta täydellistä sekin. Katsoimme Lihava ja Onnellinen - dokumentin ja vedimme napaamme herkkuja.
Tuossa dokumentista oli parasta Värikäs Pipsa- blogin Pian asenne, joka sai nauruni kuplimaan. Ihana, että ihmisellä on noin vahva itsetunto, joka piut paut antaa arvostelijoilleen.
Eilinen päivä oli ihanan voimaannuttava. Toivottavasti jokaisella meillä on elämässä joku, joka nostaa meitä trampoliinin lailla ylös, vaikka välillä elämä potkisikin.
Rakkaudella Kirsikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti