Pages

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Näitä asioita jään kaipaamaan



Täällä nautitaan viimeisiä hetkiä kesälomasta. Tämä kesä on ollut poikkeuksellisen ihana edeltäjäänsä verrattuna. Eniten tulen kaipaamaan kiireettömiä aamuja, aikatauluttomuutta ja tietynlaista rentoutta. Tänä kesänä ollaan vietetty esikoisen ripille pääsyä, mikä sekin oli aika huikea kokemus itselle. Miten mulla voi olla noin vanhoja lapsia ja ite en tietenkään vanhene ollenkaan. ;)



Kesällä on ollut myös aikaa enemmän nähdä ystäviä kuin hektisessä arjessa ja se on ollu aivan ihanaa.

On shoppailtu, käyty kesäteatterissa, syöty hyvin ja lenkkeilty upeissa maisemissa. Perheen kanssa käyty upeassa ja kauan haaveillussa Pariisissa ja pienillä päiväretkillä. Onneksi kesää on vielä jäljellä ja mukavia juttuja voi keksiä siellä arjessakin, kun sen vain sitten vielä muistaisi.




Arkea odotan siinä mielessä, että elämään tulee rytmiä taas. Kesällä ruokailut ollut sinne päin eikä aina ole tullut edes tehtyä lämmintä ruokaa. Tämän päivän lounaskin oli vaan pakastevihanneksia, raejuustoa ja tonnikalaa. Arjen astuttua kuvaan, alkaa myös salikissa herätä horroksestaan. :D Huomenna onkin jo uuden ohjelman päivitys ja sitäkin odotan mitä kivaa uusi koutsi on mun päänmenoksi keksinyt.

Tänään nautin vielä siitä, että sain nukkua 11 ja syödä aamupalan ilman kiirettä. Oon aina ollut iltavirkku, en oo koskaan ollut aamuihminen ja lasten ollessa pieniä ei tuo aamuherääminen ollut mun juttu, mut kaikkeen tottuu kun on pakko. :D

Oon aika levoton sielu, oon liekeissä kun pääsen jonnekin reissuun. Tänä aamunakin poltteli Matkuksen ale, mutta jostain syystä ajatukselle ei kukaan muu lämmennyt kotona. No pääsin kuitenkin paikalliselle kirpputorille tekemään löytöjä ja tällä kertaa se kannatti.


löysin Vagabondin kiilakorolliset ballerinat 10€, neulemekko oli 7€, kahvakuula oli 5€ ja Niken treenipaita irtosi 1€. Ei ollenkaan hassummin.

Juuri nyt on kaikki hyvin, niin onnellinen tola kaikista ihanista ihmisistä ympärilläni.
Ja ei se viikonloppukaan niin kaukana häämötä ja silloin tämä perhe suuntaa mökkeilemään Himoksen upeisiin maisemiin.

torstai 28. heinäkuuta 2016

Mielenrauhaa etsimässä






Uskon, että tälläkin hetkellä moni miettii, että vieläkö ehtisi siihen kuuluisaan bikinikuntoon täksi kesäksi. Mulle tapahtui tänä kesänä jotain ihmeellistä. Kun jotain odottamatonta tapahtuu siinä omassa pienessä piirissä, niin nuo pinnalliset asiat saa väistyä.

Toki minulle on tärkeää miltä se peilikuva näyttää. Näin loman lähestyessä loppuaan alan taas tarkemmin katsomaan mitä sinne lautaselle tulee mätettyä.

Kuten jo aiemmin kirjoittelinkin niin olen dietannut useampaan otteeseen ja mulla se meni yli. En osannutkaan siirtyä takas ns normiin ja kroppa ja mieli kävi ylikierroksilla.

En tiedä sopiiko se diettaaminen kenellekään. Paljon puhutaan siitä, että Fitness pilaa kropan, mutta uskon, että ihan itse siinä pilaa kroppansa. Jos lähdet kylmiltään ilman salitaustaa touhuun mukaan ja sulla ei ole asiantuntevaa valmentajaa, joka tietää mitä tekee.

Jossain vaiheessa kävi itselläkin kisaaminen mielessä ihan siinä mielessä, että olisi "kiva" nähdä mihin sitä pystyy ja laittaa kroppa äärirajoille. Mutta koska olen tällainen perfektionisti, en puolivalmiina lähtis moiseen mukaan ja toisekseen ei multa varmaan tarpeeksi löytys itsekuria,koska olen tällainen armoton herkkuperse. :D Toki päättäessäni jotain mulla on armoton tahtotila, että en sano ei koskaan. ;) ja nostan kyllä suunnattomasti näkymätöntä hattua kaikille, jotka sinne lavalle nousee ja ylittää itsensä.

Mulle se ruokavalion noudattaminen ei kuitenkaan sovi, koska otan kaiken niin pilkuntarkasti. Nautin tällä hetkellä siitä vapaudesta, että minä itse päätän mitä suuhuni laitan. Toki oli helppoa kun sulla oli tarkat ohjeet miten tulee syödä. Tänä kesänä olen treenannutkin hävettävän vähän enkä ole mitenkään potenut siitä huonoa fiilistä. Näin kesällä olen lenkkeillyt pitkin Joensuuta ja nauttinut suomen kauniista kesästä hyvässä seurassa. Näin vanhemmiten metsä ja luonto on saanut uuden merkityksen ja saan luonnosta käsittämättömän paljon voimaa ja energiaa.




Jokaisella meistä on varmaankin hyvin erilaiset lähtökohdat miksi esimerkiksi nauttii liikunnasta. Toisille niin kuin mulle esimerkiksi se oli aiemmin puhtaaksi ulkonäöllinen asia. Toki minua edelleen kiehtoo kropan muokkaaminen, koska siinä ei tulla koskaan valmiiksi. Mutta kaiken tuon rinnalle on nyt tullut se, että haluan että kroppani voi hyvin ja mieli pysyy virkeänä. Matka itseen on elämän mittainen projekti ja kunpa vain tällä matkalla oppisimme olemaan armollisempia itsellemme. En tiedä voinko koskaan olla kroppani kanssa täysin sinut, mutta sopivasti rentoa otetta ei varmaan ole pahitteeksi. Huippua iltaa just sulle! :)



Pieni pala Pariisia

Keskiviikko aamuna oli suuntanamme Pariisi. Hyppäsimme hotellin edestä Disney bussiin, joka pysähtyy Marne la valley- Chessy juna-aseman kupeeseen. Juna- asemalta etsimme oikean lippuluukun, josta saimme ostettua liput Rer junaan. Matkat neljälle menopaluineen teki 53e. Liput leimattuamme etsimme kyltit joka veisi suuntaan Boissy. Pariisin puolella jäimme pois Cha´telet-Les Halles asemalla, joka sijaitsi Louvren läheisyydessä.

Tässä vaiheessa tuli mieleen, että kartasta olisi ollut hyötyä. ;) pienen etsiskelyn jälkeen sellainen sitten löytyikin pienestä putiikista ja kyllähän se kummati helpotti suunnistusta.
Siinä vaiheessa alkoi sitten jo vähän huikoa, joten suuntasimme läheiseen puistoon ja nautimme valtavat Hodarit lounaaksi. Turhaan ei puhuta, että ranskalaisilta  ei taivu englannin kieli. Tämä piti niin hyvin paikkansa, vaikka toki englannilla pärjää.

Pariisi vei kyllä minulta jalat alta ja sen arkkitehtuuri teki minuun suuren vaikutuksen!

Puistosta katsoimme, että kävellään Eiffel tornille kun matka ei näyttänyt niin pitkälle kun torni jo häämötti edessäme. Miten väärässä olimmekaan. :D Matkaa Eiffelille tuli 5km, mutta mikä siinä oli nauttiessa upeista Parisiin maisemista. Toki tässä vaiheessa matkan teko oli kaikkea muuta kuin nautittavaa.. Toiset saa nimittäin rakkoja jalkoihin, mulle tulee hankaumat sisäreisiin. :D

Eiffel tornin näkeminen oli kyllä jotain aivan huikeaa, todellinen wow- efekti. Pienen ihmettelyn jälkeen suuntasimme kahvilaan, mutta siinä matkan varrella näimme design liikkeitä ja kuuluisan Laduren liikkeen, josta saa  Macaron leivoksia.

Tämän reissun aikana minulla oli tavoite päästä nauttimaan crepejä kahvilassa ja niin myös kävi! miehen mielestä, toki hän olisi paistanut paremmat letut! ;) ja oi mikä nautinto oli saada oikeaa kahvia reissun aikana.
Pariisin puolella shoppailut jäi minimiin pikku miehelle ostettin Saint Germainin jalkapallopaita kun hän sen välttämättä halusi ja vähän tuliaisia.

Alkuillasta suuntasimme takaisin Disneylandiin väsyneinä, mutta ah niin onnellisina. Tänne haluan vielä joskus palata.

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Sadunomainen Disneyland






Kävimme tutustumassa Disneylandin ihmeellisyyksiin kolmena päivänä. Hotellimme edestä lähti nonstoppina 15 min välein busseja puistoihin, joten sinne meno oli ilmeisen helppoa.Kävellenkään matka ei ollut liian pitkä, varsinkin iltaisin kannatta suosia apostolinkyytiä, koska tuolloin on paljon muitakin palaamassa hotelleihin.

Hintataso Disneyssä on korkea ja jos ei halua maksaa itseään kipeeksi on hyvä olla liikkellä omien eväiden ja juomien kanssa. Alueelta löytyy ravintoloita laajasti, lasten kanssa tuli oltua aika pitkälti pikaruoalla.

Kuinka ollakaan vaan tiistai aamuna suunnatessamme puistoon oli armottoman kuuma. Mittari näytti +33c. Disneylandiin tullessa pitää mennä turvatarkastuksen läpi ja itse puistoon mennään kuvassa näkyvän hotellin aulan kautta. Alue onkin sitten hervottaman iso, joka koostuu Disneyland parkista ja Disney Studioista. Rouvalle huikeinta oli elokuvistakin tutun Prinsessanlinnan näkeminen ja sinne pitikin silmät kiiluen rynnätä. :D



Huikeinta koko puistossa oli mielestäni erilaiset paraatit, jotka saimme nähdä. Keskiviikkona Pariisi päivän jälkeen lähdimme katsomaan Ilotulitusta ja sitä ennen näimme Frozen paratiin.




Ranskassa ei ilmeisesti ole luottamista aikatauluihin ja ilotulituksen alkuakin odottelimme reilun tunnin. Meinasi pikku miehelläkin usko loppua kesken. Esitys alkoi valoshow:lla ja luulimmekin, että koko lysti jäi siihen mutta kuulimme sitten, että 15min päästä alkaisi Disney Magic show. Ja mitä saimmekaan nähdä! niin huikea esitys oli kyllä kaiken sen odottelun arvoinen. Prinsessanlinnan luona saimme häikäistyä taivalle heijastetuista Disneyn hahmoista upean musiikin ja rakettien saattelemana. Ei voinut kuin hämmästellä, mitään niin mahtavaa en ole koskaan nähnyt.

Torstaina Outlet päivän jälkeen pääsimme vielä ihastelemaan Disneyn hahmoja paraatissa ja kiertelimme laitteissa kun oli viileämpää.


meidän perheen miehetkin oli todistetusti mukana! ;)

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Kohti Pariisia

Kauan hartaasti odotettu reissumme kohti Pariisia koitti siis maanantai aamuna. Rouvan aamupanikoinnista huolimatta kerkesimme oikein mainiosti Helsinkiin ja vieläpä haukata purtavaa matkalla. Se on jännä miten tuolla turvaturkastusten jälkeen avautuu ihan toinen maailma ja sitten voi vasta hengähtää. :D



Iltakahvit oli aivan pakko nauttia koneessa ja kuinka ollakaan tuplasuklaamuffinin kera!oli muuten taivaallisen makuista :P

Pientä jännitystä matkalla aiheutti se, että olimme varanneet lentokenttäkuljetuksen netistä jo kotona air shuttle Parisilta. Ohjeeksi olimme saaneet soittaa yleisöpuhelimesta kuljettajan puhelimeen kun olemme laukut hakeneet. No kuinka ollakaan ei mennyt tuo ohje ihan nuppiin, mutta keskuksen kautta saimme ihmisen kiinni.

Hetken päästä tuli viesti mihin meidän tulisi mennä ja että kuljettaja on tulossa.

Aikaa kului eikä mitään autoa näkynyt ja siinä välillä kerkes useampi niin pimeä kun virallinen taksikin tarjota kyytiään ja oli vähän huijauksenkin makua.

Usean puhelimen soiton jälkeen kuljettaja olikin selän takana ja voi mikä helpotuksen tunne valtasi meidät kaikki. Kerkesimme jo odotella tovin kentällä ja kieltämättä tuli vähän turhautunut olo välillä. Kävi mielessä siinä matkan aikana, että onko tämä nyt varmasti oikea kyyti. Siinä vaiheessa kun kuski oli navigoinnut meidän hotellin, pystyi mieskin jo huokaisemaan. Loppumatka nauttiin nähtävyyksistä Disneylandiin. :) Pitkän päivän reissaamisen jälkeen saavuimme hotelliin.



Hotellimme oli siis Disneyn hotelli Santa Fe, joka sijaitsee kauimpana Disneylandista. Pääsimme majoittumaan Luigi huoneistoon. Hotelli on kuten kuvista näkyy teemoitettu Autot leffan mukaisesti mikä oli pienen herran mieleen, mutta ei teinin. ;) Hotellin vieressä sijaitseva Esso huoltoasema oli harmi kyllä jo kiinni, joten iltapalaa nautimme alakerran baarissa ja saimme hyvän käsityksen paikan hintatasosta.Iltapalan jälkeen alkoikin sänky kutsua puoleensa vetoavasti.





perjantai 15. heinäkuuta 2016

Paris in my mind


Oon haaveillut Pariisin matkasta niin kauan kuin muistan ja nyt se alkaa jo olla käsillä. Se olin itseasiassa minä, joka höyrysin lapsille Disneylanista, että eikö olisi kiva paikka. :D Surffailujen lomassa päädyin lukemaan Modernisti kodikkaan Kertun Pariisin ja Disneylandin reissusta ja siitä se ajatus sitten lähti. Juttu löytyy täältä

Alunperin olin varannut hotellin Pariisin keskustasta, mutta jutun myötä heräsi ajatus, että olisi järkevintä ottaa hotelli Disneylandista ja käydä päiväreissulla Pariisissa. Tjäreborgilla liput Disneylandiin kuuluu tuohon majoituspakettiin ja pääsemme siellä käymään useampana päivänä.

Sattumalta huomasin myös, että tällaiselle shoppailuhullulle löytyy ihan vierestä merkkiliikkeiden Outlet kylä. ;) eli  ei hassumpaa. Miesväki ei kumma kyllä ollut tästä järin innoissan. ;) Kaikki Pariisi vinkit on muuten tervetulleita jos sulta löytyy. ;)

 Tänään ollaan sitten  pikkumiehen kanssa tehty viime hetken shoppailuja ja herkuteltu siinä lomassa Heinosen leipomolla. Oli muuten ihan törkyhyvää juustokakkua ja tuolta saa Joensuun parhaat lounassalaatit. ( eikä muuten ole maksettu mainos) :)
Huomenna testataan rouvan kisakestävyyttä kun suuntaan toisen puoliskon kanssa rokkailemaan Ilosaareen! pikahälytyksenä mummo saatiin hätiin ja pientä breikkiä siis luvassa pakkailusta. Pientä draamaa saatiinkin kehiin kun pikkumiehen passi oli kateissa. :D Tällä kertaa meni omaan piikkiin, kun olin innokkaana raivannut esikoisen rippikortit parempaan talteen. Eli ilmeisesti breikki on paikallaan. :)

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Lomamoodia ja jalkapallohuumaa


Ihaninta lomassa on se, että voi viettää kiireettömiä aamuja. Tosin tälle aamulle mulla oli herätys, koska oon armottoman kova nukkumaan myöhään ja se onkin yleinen vitsailun aihe.  Mulle aamutreenit tarkoittaa sitä, että oon salilla 11 tai että aamuaerobinen tehtiin eilen iltapäivällä. :D En ole ikinä ollut aamuihminen ja voi ihmetellä, että miten olen saanut kasvatettua kaksi poitsua.

Joka tapauksessa tänään mentiin yhdessä miehen kanssa treenaamaan ja poitsu lähti mukaan lapsiparkkiin. Mulla oli hieno ajatus ennen lomaa, että lomalla panostan tuohon liikkumiseen, kun kerrankin on aikaa enkä herkuttele koko lomaa. No kuinkas sitten kävikään?  Onneksi lomaa on vielä jäljellä, että sinällään peli ei vielä ole menetetty. Vaikka salilla ei ole tullut käytyä niin aktiivisesti, niin olen toki lenkkeillyt ja tehnyt kotitreeniä, joten ihan laiskottelun puolelle ei olla menty.

Mutta mikä ihana tunne oli päästä taas treenaamaan ja saada kunnon possuhiki. Muistan silloin kun treenaaminen astui kuvaan, että miten kova syyllisyys silloin oli kun olin lasten luota pois. Aika paljon olen saanut tehdä työtä itseni kanssa, että olen tuosta ajatuksesta päässyt eroon. Mikä siinä onkin, että ulkopuolisten on niin helppo sanoa miten sun pitäisi sitä elämääsi elää. Voin sanoa,että olen paljon parempi äiti ja puoliso, kun pääsen liikkumaan.  Huomaa, että jos on parinkin päivän tauko liikkumiseen niin kummasti alkaa hermoja kiristämään.

Parisuhdeaikaa ollaan tänä kesänä nautittu entistä enemmän Ranskan EM-kisojen myötä. Toissa kesänä innostuin jalkapallosta kun huomasin, että siellähän on ihan komeita miehiä kirmaamassa pallon perässä. :D Tänä vuonna olen sitten keskittynyt seuraamaan itse peliä. Itellä vaan tuppaa välillä menemään tunteisiin liikaa oli laji mikä tahansa, että  tulee sanailtua turhan kovasanaisesti. Tähän iltaan huipentuu tämä jalkapallohuuma. Skumppa on kylmässä kävi miten kävi. Go Portugali!



lauantai 9. heinäkuuta 2016

Fit mama


Kipinä liikkumiseen syntyi vasta yläasteella silloisen liikunnanopettajani Minnan myötävaikutuksella. Sitä ennen kartoin kaikkea liikkumista, suorastaan vihasin sitä
koska koulussa liikuntatunnit olivat pelkkää telinevoimistelua. Muistan istuneeni siinä
esiintymislavalla muiden kirmatessa innoissaan milloin minkäkin aktiviteetin parissa. :D

Salitreenit tulivat mukaan ensimmäistä kertaa, kun esikoinen oli 2 v ja piti alkaa saada kroppaa hääkuosiin. Häiden jälkeen tuo jostain syystä jäi ja mukaan tulivat epäterveelliset elämäntavat.

Vuonna 2007 Joensuuhun aukesi kuntokeskus Kaisla ja sinne menimme yhdessä kaverin kanssa tutustumaan. Pikku herra N oli tuolloin 10 kk ja äiti kaipasi omaa aikaa edes hivenen 5 tunnin tissimaratonien vastapainoksi. Kaveri muutti pois paikkakunnalta, mutta saliharrastus jäi. Siihen aikaana en ruokavaliota juuri miettinyt vaan ajattelin, että se liikunta yksinään auttaa pysymään kuosissa. En tiedä olisinko koskaan astunut tuonne kuntosalille, jos minulla ei olisi ollut kaveria mukana.

Omaohjaajan kanssa minulle laadittiin oma saliohjelma, jota aloin noudattaa. Ekat vuodet kuitenkin keskityin enemmän noihin ryhmäliikuntoihin, enkä tuntenut mitään erityistä  kipinää saliharjoitteluun. Tämä astui kuvaan myöhemmin, mutta nykyisin nautin siitä aikatauluttomasta elämästä ja saan paljon enemmän irti salitreeneistä.

Vuosien varrella on tullut kokeiltua niin nettivalmennuksia kuin pt-valmennustakin. Ei minulla sinänsä mitään vastaan ole noita nettivalmennuksia, mutta ne ei enää ole mun juttu. Toisaalta on helppo, kun sinulla on tarkat ohjeet miten tulee syödä ja liikkua mutta minulla ainakin rupesi se elämä liikkumaan ruokavalion ja liikunan ympärillä liikaa. Dieetin jälkeen se normielämään palaaminen oli tuskallista.

Tähän saumaan mukaan astui pt-valmennus ja se oli hyvä juttu. Hannan kanssa saimme hiottua tekniikat kuntoon ja viilattua ruokavaliota oikeeseen suuntaan. Mikä harha mulla olikaan ollut että pitää treenata ja syödä salaattia ja kaurapuuroa! Ilmankos ei sitä kehitystä tullut. Yllättävää oli se, että tekniikoissa ei niin paljon sitä viilattavaa löytynytkään.

Tällaiselle perfektionistille kuin minä pilkuntarka ruokavalio tai treenaaminen ei sovi. Viime vuosi oli äärettömän rankkaa aikaa itselleni ja sen myötä olen löytänyt balanssin näiden asioiden välille. Minun ei tarvitse treenata 10 kertaa viikossa, vaan voin vaikka lähteä metsään lenkille tai syödä suklaaleivoksen ( ja sen toki teen).

ihanaa päivää juuri sinulle! :)




torstai 7. heinäkuuta 2016

Haave

Oman blogin aloittaminen on ollut pitkään jo haaveena. Tarkemmin ajateltuna tämä on uusi alku. Tällä kertaa aion kertoa ja kirjoittaa asioista, joista olen aidosti kiinnostunut.

Ruudun täällä puolella elämää ihmettelee 36-vuotias, äiti ja vaimo. Perheeseemme kuuluu kaksi poikaa, mieheni J ja chihuahua Tico.

Blogissa kirjoitukset tulee pyörimään hyvän mielen asioissa arkea unohtamatta. Toivottavasti viihdyt kanssani tällä matkalla!