Pokemon jahtiin!!

En voi olla aukaisematta sanaista arkkuani tämän asian tiimoilta. Kysehän on tästä nopeasti ihmisten suosioon tulleesta virtuaalisesta Pokemon pelistä, jossa etsitään näitä Pokemon hahmoja kännyköiden ja tablettien kanssa lähiympäristöstä. Itsehän en kyseistä peliä ole testannut, kun en muutenkaan pelien päälle ymmärrä mitään puhumattakaan mistään snäpistä sun muista. Snapchatin latasin teinin painostuksesta, mutta poistin sen kun en sen päälle ymmärtänyt yhtään mitään, vaikka hän yritti äitiä siinä opastaa. :D Kiinnitin yksi päivä kaupungin puistossa ohikulkiessani, että siellä ei juuri muita ollutkaan kuin näitä Pokemonin metsästäjiä vauvasta vaariin. Olenko siis auttamattomasti out kun en tähän villitykseen ole lähtenyt mukaan? 

Hienoahan on tietysti se, että ihmiset poistuu kotoaan ja joku sanoi, että pelin avulla moni on päässyt masennuksesta eroon tai on uskaltautunut ihmisen pariin. Minusta on kuitenkin surullista, että siihenkin tarvitaan peli, että voi mennä ulos.  Kyllä minä mielummin lähden koiran kanssa lenkille ja nautin jokaisesta tuulen vireestä kasvoillani ja tarkkailen syksyn merkkejä ihanassa luonnossamme. Olen iloinen, että meillä ei vielä ainakaan peliä pelata vaan pelailut tapahtuu pääasiassa jalkapallokentällä ja toki tuota pleikkaa mätkitään ihan kiitettävästi myöskin.

Toki nämä pelitkin on tätä päivää ja varmaan olisi hyvä ns olla ajan hermolla, mutta pelitouhut ei ole minua varten vaikka miten olen yrittänytkin niistä kiinnostua. Mielummin pelailen vaikka lautapelejä perheen kanssa, vaikka monelle tämä Pokemon ajaa saman asian perheen laatuaikana.

No ehkä pakkasten tullessa innostus hiipuu ja kenties tuo ulkoilu jää sitten tavaksi. ;)toki mulle usein käy niin, että kun joku juttu menee pois muodista, niin sytyn siihen sitten. Ehkä Pokemon aikakin tulee vielä. :D